Nyt täytyy myöntää, että olen löytänyt ehkä tähän mennessä parhaan kalastusaiheisen youtube-kanavan minkä parissa saa hyvin kulumaan aikaa päivinä jolloin kalaan ei pääse. Tämä kanava kulkee nimellä "kanalgratisdotse" ja pitää sisällään huikeita videoita eri kalastusmuodoista ja kohdekaloista. Itseäni erityisesti ovat kiinnostaneet ahvenia ja kuhia käsittelevät videot, mutta paljon muitakin mielenkiintoisia pätkiä mm. syvänmeren kalojen, bassin, hauen ja monien muiden lajien kalastuksesta. Paljon hyviä vinkkejä sieltä on myös poimittu tulevalle kaudelle.
Itse tutustuin kanavaan ensi kertaa Facebookin "Jigikalastus" -ryhmän kautta ja voin tätäkin ryhmää suositella kaikille jigikalastuksesta kiinnostuneille. Paljon mielenkiintosia saaliskuvia ja vinkkejä tulee päivittäin vastaan. Mutta takaisin kanalgratisdotse:n kimppuun. Kanava on ruotsalainen, mutta lähes kaikissa videoissa puhutaan englantia ja muissa näytti ainakin tekstit englanniksi olevan, joten myös ruotsia taitamaton pysyy kärryillä ja oppii samalla kalastusaiheista sanastoa. Huvi ja hyöty samalla!
Oma ehdoton suosikkini kanavan tuotannosta on "Perch pro - The Next Level of Perch Fishing", joka on 6 jakson mittainen kolmen joukkueen jigikalastuskilpailu jossa kohdekalana on ahven. Sen lisäksi, että tässä on mitä parasta viihdettä, niin samalla oppii paljon ahven jigauksesta kun osaa hieman lukea rivienvälistä mitä ja missä milloinkin touhutaan. Toinen mielenkiintoinen videosarja mikä kanavalla on pyörinyt on "Fly vs. Jerk", joka taas tarjoaa hauenkalastuksesta kiinnostuneille uskomattoman määrän viihdettä. Peroonat näissä videoissa ovat todella värikkäitä ja huumoriakin piisaa (sekaan mahtuu jopa pari suomalaistakin kaveria "Fly vs. Jerk 6:ssa"). Tässä vielä linkki tuohon kanavaan ja Perch Pro:n ensimmäiseen jaksoon.
Näissä jaksoissa on aikas usein esillä "CWC Fisching Team" ja heidän edustamansa kalastustuotebrändi "BFT". Merkki on nyt alkanut myös rantautua Suomeen ja ainakin mitä itse olen kuullut, niin tämä on kyllä ansainnut lähemmänkin tutkailun. Tässä onkin nyt harkinnan alla, että pitäisikö joku tuote merkiltä hankkia (esim. vertikaalivapa, joka on jo vähän aikaa ollut hakusessa). Sekä kanalgratisdotse:n videoiden, että muuten merkistä selvittämäni tiedon pohjalta, olen muodostanut mielessäni kyllä erittäin hyvän imagon tuoteperheestä. Miellän tuotteiden imagon olevan vahvasti laatupohjainen, eli brändillä ei ole lainkaan ns. halpoja sekundatuotteita jotka laskisivat sen mielikuvaa. Mielenkiintoista tässä on kyllä se, että tuotteen imago itselleni perustuu vasta tosiaan vain mielikuviin ja jonkin verran käyttäjäkokemuksiin mitä on sosiaalisessa mediassa tullut vastaan. Eli ainakin brändin markkinointi on samalla hoidettu hyvin. Nämä olettamuksethan voisi tarkistaa vain itse testaamalla tuotteita. Kuitenkaan, ainakaan muista kalastusbrändeistä, minulla ei vielä ole ollut näin vahvaa fiilistä ennen ensimmäistäkään käyttökertaa, mikä omalla tavallaan tuo mielenkiintoisen mausteen tähän soppaan. Voin kyllä myös myöntää pitäväni erityisesti brändin ulkoasusta ja arvoista, mitkä nykypäivänä vaikuttavat myös merkittävästi kulutajan ostopäätöksiin. No ehkä kuitenkin vanha sanonta, että "kalastaja on markkinoinnin uhri" pitää hyvin paikkansa.
Muistinkin juuri, että kyllähän minulla on pari BFT:n flexheadia (pää ruuvataan jigirunkoon ja koukutus hoidetaan stingerillä) odottamassa kesän vertikaalipäiviä. Nämä vaikuttavatkin kyllä todella mielenkiintoisislta, sillä niissä ei ole jigipäälle tyypillistä koukkuvartta, joka jäykistäisi jigin muotoa. No ehkä senkin sitten käyttämällä näkee, että ovatko ne tehokkaampia verrattuna tavallisiin jigipäihin.
Kalaa kannastaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
keskiviikko 22. huhtikuuta 2015
Vaparenkaan korjausta tai oikeastaan vaparenkaan vaihtaminen
Noniin, nyt aloitin sitten Team Daiwa Specialist TD 631 MS:n, alhaalta laskien toisen vaparenkaan, DIY-korjaamisen. Vaparenkaan sisäosan keraaminen suojahan murtui heti kauden avausreissulla (MP) ja vapa on ollut siitä asti vempparyhmässä vapautuksilla VP+VMTL. Nyt päätin kuitenkin saattaa vavan kuntoon ennen kunnon sesongin alkamista ja pienen etsimisen jälkeen löysin Mistpoolista suunnilleen saman kokoisen ja näköisen vaparenkaan sekä vavanrakennukseen tarkoitettua siimaa, joilla operaation ainakin luulisi jotenkuten onnistuvan. Näiden lisäksi hain Nippon Verkosta mustaa perholakkaa, sillä se kuivuu verraten nopeammin kuin epoksi tai vapalakka ja luulisi nyt siinä kuormituksessa hyvin kestävän. Lisäksi kun en omista mitään vavanpyörityslaitetta, niin mielelläni pyörittelisin sitä käsin vain mahdollisimman lyhyen ajan ja lakkaan vaikka sitten useampaan kertaan.
Vavanpyörittelyteline on vielä suunnittelun alla, mutta löysin mielenkiintosien ohjeen miten ihan pahvilaatikosta saisi sellaisen rakenneltua (sopii samalla hyvin opiskelijabudjetin DIY-teemaan). Siimatelineenkin siihen saisi kahdesta painavasta kirjasta ja parista A4-paperista. Saas nähdä kuinka toimii kun pääsen sitä testaamaan.
Nyt kuitenkin ensimmäisenä vaiheena oli vanhan vaparenkaan irroittaminen taisteluvälineinä mattoveitsi, vesihiomapaperi ja pinsetit. Ensin leikkasin varovasti vaparenkaan jalan päältä sen suuntaisesti lakan pois ja irroitin vanhan renkaan paikaltaan. Sitten piti irroittaa loppu sidos ja siinä vasta aikaa tuhlaantuikin, sillä olin päättänyt etten tee yhtä ainoatakaan naarmua aihioon ja pikkuhiljaa varoen poistin lakan, langan ja koristeet aihion päältä pinseteillä avittaen ja lopuksi silotin pohjan varovasti vesihiomapaperilla.
Hioin vaparenkaan kärjen teräväksi jottan siima olisi mahdollisimman helppo saada paikalleen ja tasoitin kiinnityspintaa sen verran, että renkaan jalka asettui suoraan. Seuraavaksi kiinnitin uuden vaparenkaan samalle paikalle, mistä olin vanhan irroittanut ja teippasin sen pienellä kapealla pätkällä sähkömiehenteippiä kiinni aihioon. Seuraavaksi asettelin ja pähkäilin vaparenkaan asentoa, että miten se varmasti olisi suorassa, kunnes muistin joltain foorumilta lukemani ohjeen, jossa neuvottiin laittamaan siima paikoilleen ja kuormittamaan vapaa, jolloin näki onko vaparengas oikeassa linjassa. Löydettyäni oikean kohdan, kiinitin vaparenkaan kunnolla paikalleen teipillä odottamaan sitomista.
Uusi vaparengas on melkein identinen vanhan kanssa muuten, mutta se on hivenen korkeampi, jolloin siima ei ota renkaaseen kontaktia ennen kuin vapaa alkaa kuormittamaan. 10g jigipää ei tähän vielä aivan riittänyt. En usko tämän kuitenkaan vaikuttavan vavan toimintaan millään tavalla, vaan lähden rohkein mielin sitomaan sidosta jalan päälle kunhan vain saan ensin pyörityspahvilaatikon tehtyä valmiiksi. Tässä saattaa pieni hetki mennä, sillä kotona on tällä hetkellä remontti käynnissä ja tavarat ovat sikin sokin ja miten sattuu. Luultavasti vapun jälkeen pääsen testaamaan seuraavan vaiheen.
Tänään oli myös tarkoitus käydä Ratinanrannassa heittelemässä, mutta kova tuuli pakotti luopumaan niistä ajatuksista ja odottamaan parempia sääolosuhteita.
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
Vavanpyörittelyteline on vielä suunnittelun alla, mutta löysin mielenkiintosien ohjeen miten ihan pahvilaatikosta saisi sellaisen rakenneltua (sopii samalla hyvin opiskelijabudjetin DIY-teemaan). Siimatelineenkin siihen saisi kahdesta painavasta kirjasta ja parista A4-paperista. Saas nähdä kuinka toimii kun pääsen sitä testaamaan.
Nyt kuitenkin ensimmäisenä vaiheena oli vanhan vaparenkaan irroittaminen taisteluvälineinä mattoveitsi, vesihiomapaperi ja pinsetit. Ensin leikkasin varovasti vaparenkaan jalan päältä sen suuntaisesti lakan pois ja irroitin vanhan renkaan paikaltaan. Sitten piti irroittaa loppu sidos ja siinä vasta aikaa tuhlaantuikin, sillä olin päättänyt etten tee yhtä ainoatakaan naarmua aihioon ja pikkuhiljaa varoen poistin lakan, langan ja koristeet aihion päältä pinseteillä avittaen ja lopuksi silotin pohjan varovasti vesihiomapaperilla.
 |
| Vaparengas irroitettu ja aihio putsattu (uusi rengas vasemmalla) |
 |
| Vaparengas kiinnitettynä paikalleen teipillä aivan jalan juuresta |
Tänään oli myös tarkoitus käydä Ratinanrannassa heittelemässä, mutta kova tuuli pakotti luopumaan niistä ajatuksista ja odottamaan parempia sääolosuhteita.
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
perjantai 17. huhtikuuta 2015
Välineurheilua
Ajattelin hieman kertoa millaisella välineistöllä kalastelen, sillä hyvistä ja huonoista varusteista itse lukemani kommentit ovat olleet kullanarvoisia omia hankintapäätöksiäni tehdessä. Omistan tällä hetkellä 4 eri jigisettiä (kolme haspelia ja yksi hyrrä), yhden perhosetin, yhden raskaamman yleissetin (haspeli) ja kaksi jäämerensettiä (hyrrät). Tässä postauksessa ajattelin esitellä hieman jigikalustoani.
Jigiseteistä
Okuma Safina Pro -setti (183cm) oli ensimmäinen oma jigisettini, joka nykyöään jää itselläni valitettavasti harvemmalle käytölle, mutta pääsee toteuttamaan tarkoitustaan kun kalakavereiden kanssa tulee joskus lähdettyä matkaan ja toinen ei jigisettiä satu omistamaan. Setti on ollut todella hyvä hinta/laatu suhteeltaan ja voin sitä huolletta suositella ensimmäiseksi setiksi. Sopii loistavasti ahvenen jigittelyyn, mutta on sillä onnistuenesti väsytelty kuhia, haukia, rautuja ja yksi kirjolohi. Toiminnaltaan vapa on kärjestä ehkä hieman vempula, ja siksi kuhien luiseen kitaan tartuttaminen voi olla hankalaa, mutta juuri ahvenet se tartuttaa kuin itsekseen sopivan jouston ansiosta. Kela tässä ei mikään ihmeellinen ole, mutta ei sen jigittelyssä tarvitsekaan olla, kunhan toimii. Mukavan pienenä se ei ole tiellä ja on juuri sopivassa tasapainossa vavan kanssa. Nyt tässä melkein jo ihmettelee miksen kalasta sillä useammin... Ehkäpä siksi, että se on usein juuri jollain kalakaverilla käytössä.
Yoshino Jig'n Pro (183cm) / Team Daiwa Specialist TD 631 MS (191cm) & Daiwa Aird Sh 2000H -setti sisältää, niinkuin lukea saattaa, kaksi vapaa ja kelan. Ideana tässä on se, että voin tilanteen mukaan napata mukaani kumman vavan tahansa ja Daiwan ollessa 1-osainen, on sen kuljettaminen esim. pyörän kanssa liian hankalaa. Tällä hetkellä Daiwa tosin odottaa yhden vaparenkaan vaihtoa, joten saas nähdä onko vapa sen jälkeen enää soiva peli vai varaosakamaa (kyllähän kaikkea vavan korjaamsiesta/rakentamisesta alkaen pitää myös testata). Molemmat vavat ovat Okumaa jäykempiä ja sopivat loistavasti kuhan jigittelyyn. Lisäksi tällöin jos reissulla on kohdekalana kuha, niin voi kaverille antaa toisen vavoista käyttöön ja vaihtaa siihen vain jostain muusta setistä kelan. Vavat ovat mielestäni molemmat loistavia ja tunnokkaita ja pelaavat väsytystilanteissa loistavasti. Kokemukseni perusteella uskon tosin, että Daiwalla pystynee helpommin väsyttämään ison kalan kuin Yoshinolla. Tämä johtuu osittain vavan pituudesta ja osittain yksiosaisuudesta, mutta toisaalta taas Yoshino tarjoaa kunnon tunnelmaa ja tuntumaan vavan päähän jo pienemmänkin kalan kanssa. Rannalta heitellessäni olen suosinut Daiwaa sen pituuden takia (koska heittopituus) ja veneessä molemmat ovat saaneet melko tataisesti käyttöaikaa riippuen tietysti siitä onko Daiwaa edes pystynyt kuljettamaan mukana Tiivistäen voisi kai siis sanoa, että Yoshino on hyvä kuha/ahvenvapa ja Daiwa enemmän taas puhtaasti kuhavapa. Molemmat vavat sopivat lisäksi myös vertikaalikalastukseen jäykkyytensä puolesta. Kelan virkaa toimittava Daiwa Aird on toiminut loistavasti ja en ole voinut olla kuin tyytyväinen vaikka se ei olekaan kuin vasta muutaman kuukauden nähnyt tositoimia Penn Fiercen irtisanottua yhteistyösopimuksensa. Jarrua riittää tarpeisiini ja kelaaminen on mukavan pehmeää mitä kelalta arvosta. Jarrunsäätö on myös hyvä ja siitä pystyy helposti valitsemaan tilanteeseen sopivimman voimakkuuden.
Dragon Millenium HD Perch (230cm) & Shimano Solstace 1000 -setti on puhtaasti ahvenen jigittelyyn tarkoitettu. Heitot ovat pitkiä keveimmilläkin päillä ja tuntuma erinomainen. Lisäksi ohut punainen indikaattorikärki helpottaa tärppien huomaamista. Kun ahven ravistelee vavan päässä, niin siitä ei tunnelmaa puutu. Pidänkin tästä vavasta juuri siksi, että se tarjoaa kunnolla tunnelmaa pienienkin kalojen kanssa. Hankintahintakaan eil ollut tälle vavalle paha kun sain sen hankittua erittäin halvalla "muuttomyynnissä" (samaisesta myynnistä mukaan tarttui myös edellä mainittu Daiwa ja myöhemmin vastaan tuleva Patriot). Shimano on ollut todella hyvä kela tähän mennessä, vaikka jouduinkin takuuhuollattamaan sen kerran kun kammen lukitussalvasta oli siältä jokin osa haljennut. Jarruvoima riittä tällä kelalla kuhankin kanssa ja sen takia vaihtelenkin sen paikkaa toisen kuhasetin ja tämän ahvensetin välillä riippuen aina kohdekalasta.
Patriot Ambinex Shadow (198cm) & Abu Garcia Blue Max -setti on ainoa hyrräsettini tällä hetkellä jigittelyssä. Hankin tämän alunperin vertikaalijigaukseen, mutta totesin sen soveltuvan siihen vain kevyemmillä jigipäillä. Hyrrällä heittelyyn sen sijaan sopii loistavasti ja olenkin sitä tällä hieman treenannutkin. Vapa tosiaan tuli hallintaani myös muuttomyynnistä ja siinä mielessä ostos ei ollut paha, vaikka vähän huti olikin. Vertikaalijigaukseen oikein sopiva peli kuitenkin kunhan ei kuormita vapaa liian painavalla jigipäällä. Hyrrä tällä on melko halpa, mutta oiein toimivaksi todettu "vanha ystävä", joka on ollut mukana niin hauen heittelyssä, talvipilkillä kuin nyt jigatessakin ja en ole kokenut tarvetta hankkia sen tilla tähän uutta kun oikein hyvin on asiansa ajanut. Ainoa miinus onkin, että kela on oikealta kelattava ja itse olen tottunut aina kelaamaan vasemmalla, vaikka oikeakätinen olenkin.
Näillä on tähän asti hyvin pärjätty ja toivottavasti pärjätään vielä pitkään. Kalamies on kuitenkin niin pahasti markkinoinnin uhri, että enköhän vielä löydä itseni uuden vavan/kelan ostamista harkitsemasta :).
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
Jigiseteistä
Okuma Safina Pro -setti (183cm) oli ensimmäinen oma jigisettini, joka nykyöään jää itselläni valitettavasti harvemmalle käytölle, mutta pääsee toteuttamaan tarkoitustaan kun kalakavereiden kanssa tulee joskus lähdettyä matkaan ja toinen ei jigisettiä satu omistamaan. Setti on ollut todella hyvä hinta/laatu suhteeltaan ja voin sitä huolletta suositella ensimmäiseksi setiksi. Sopii loistavasti ahvenen jigittelyyn, mutta on sillä onnistuenesti väsytelty kuhia, haukia, rautuja ja yksi kirjolohi. Toiminnaltaan vapa on kärjestä ehkä hieman vempula, ja siksi kuhien luiseen kitaan tartuttaminen voi olla hankalaa, mutta juuri ahvenet se tartuttaa kuin itsekseen sopivan jouston ansiosta. Kela tässä ei mikään ihmeellinen ole, mutta ei sen jigittelyssä tarvitsekaan olla, kunhan toimii. Mukavan pienenä se ei ole tiellä ja on juuri sopivassa tasapainossa vavan kanssa. Nyt tässä melkein jo ihmettelee miksen kalasta sillä useammin... Ehkäpä siksi, että se on usein juuri jollain kalakaverilla käytössä.
Yoshino Jig'n Pro (183cm) / Team Daiwa Specialist TD 631 MS (191cm) & Daiwa Aird Sh 2000H -setti sisältää, niinkuin lukea saattaa, kaksi vapaa ja kelan. Ideana tässä on se, että voin tilanteen mukaan napata mukaani kumman vavan tahansa ja Daiwan ollessa 1-osainen, on sen kuljettaminen esim. pyörän kanssa liian hankalaa. Tällä hetkellä Daiwa tosin odottaa yhden vaparenkaan vaihtoa, joten saas nähdä onko vapa sen jälkeen enää soiva peli vai varaosakamaa (kyllähän kaikkea vavan korjaamsiesta/rakentamisesta alkaen pitää myös testata). Molemmat vavat ovat Okumaa jäykempiä ja sopivat loistavasti kuhan jigittelyyn. Lisäksi tällöin jos reissulla on kohdekalana kuha, niin voi kaverille antaa toisen vavoista käyttöön ja vaihtaa siihen vain jostain muusta setistä kelan. Vavat ovat mielestäni molemmat loistavia ja tunnokkaita ja pelaavat väsytystilanteissa loistavasti. Kokemukseni perusteella uskon tosin, että Daiwalla pystynee helpommin väsyttämään ison kalan kuin Yoshinolla. Tämä johtuu osittain vavan pituudesta ja osittain yksiosaisuudesta, mutta toisaalta taas Yoshino tarjoaa kunnon tunnelmaa ja tuntumaan vavan päähän jo pienemmänkin kalan kanssa. Rannalta heitellessäni olen suosinut Daiwaa sen pituuden takia (koska heittopituus) ja veneessä molemmat ovat saaneet melko tataisesti käyttöaikaa riippuen tietysti siitä onko Daiwaa edes pystynyt kuljettamaan mukana Tiivistäen voisi kai siis sanoa, että Yoshino on hyvä kuha/ahvenvapa ja Daiwa enemmän taas puhtaasti kuhavapa. Molemmat vavat sopivat lisäksi myös vertikaalikalastukseen jäykkyytensä puolesta. Kelan virkaa toimittava Daiwa Aird on toiminut loistavasti ja en ole voinut olla kuin tyytyväinen vaikka se ei olekaan kuin vasta muutaman kuukauden nähnyt tositoimia Penn Fiercen irtisanottua yhteistyösopimuksensa. Jarrua riittää tarpeisiini ja kelaaminen on mukavan pehmeää mitä kelalta arvosta. Jarrunsäätö on myös hyvä ja siitä pystyy helposti valitsemaan tilanteeseen sopivimman voimakkuuden.
Dragon Millenium HD Perch (230cm) & Shimano Solstace 1000 -setti on puhtaasti ahvenen jigittelyyn tarkoitettu. Heitot ovat pitkiä keveimmilläkin päillä ja tuntuma erinomainen. Lisäksi ohut punainen indikaattorikärki helpottaa tärppien huomaamista. Kun ahven ravistelee vavan päässä, niin siitä ei tunnelmaa puutu. Pidänkin tästä vavasta juuri siksi, että se tarjoaa kunnolla tunnelmaa pienienkin kalojen kanssa. Hankintahintakaan eil ollut tälle vavalle paha kun sain sen hankittua erittäin halvalla "muuttomyynnissä" (samaisesta myynnistä mukaan tarttui myös edellä mainittu Daiwa ja myöhemmin vastaan tuleva Patriot). Shimano on ollut todella hyvä kela tähän mennessä, vaikka jouduinkin takuuhuollattamaan sen kerran kun kammen lukitussalvasta oli siältä jokin osa haljennut. Jarruvoima riittä tällä kelalla kuhankin kanssa ja sen takia vaihtelenkin sen paikkaa toisen kuhasetin ja tämän ahvensetin välillä riippuen aina kohdekalasta.
Patriot Ambinex Shadow (198cm) & Abu Garcia Blue Max -setti on ainoa hyrräsettini tällä hetkellä jigittelyssä. Hankin tämän alunperin vertikaalijigaukseen, mutta totesin sen soveltuvan siihen vain kevyemmillä jigipäillä. Hyrrällä heittelyyn sen sijaan sopii loistavasti ja olenkin sitä tällä hieman treenannutkin. Vapa tosiaan tuli hallintaani myös muuttomyynnistä ja siinä mielessä ostos ei ollut paha, vaikka vähän huti olikin. Vertikaalijigaukseen oikein sopiva peli kuitenkin kunhan ei kuormita vapaa liian painavalla jigipäällä. Hyrrä tällä on melko halpa, mutta oiein toimivaksi todettu "vanha ystävä", joka on ollut mukana niin hauen heittelyssä, talvipilkillä kuin nyt jigatessakin ja en ole kokenut tarvetta hankkia sen tilla tähän uutta kun oikein hyvin on asiansa ajanut. Ainoa miinus onkin, että kela on oikealta kelattava ja itse olen tottunut aina kelaamaan vasemmalla, vaikka oikeakätinen olenkin.
Näillä on tähän asti hyvin pärjätty ja toivottavasti pärjätään vielä pitkään. Kalamies on kuitenkin niin pahasti markkinoinnin uhri, että enköhän vielä löydä itseni uuden vavan/kelan ostamista harkitsemasta :).
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
Aloitetaan uudestaan
Moro,
Aloitan nyt uudestaan alusta tämän blogin kirjoittamisen kun viime vuonna se tyssäsi täydelliseen ajanpuutteeseen, joten ei muuta kuin uuteen nousuun.
Kerron aluksi hieman itsestäni: Olen -92 syntynyt tamperelainen mies, jolla on kalastusvuosia takana vaahtosammuttimen kokoisesta asti. Kalassa pyrin käymään aina kun vain koululta, töiltä, jalkapallolta ja futsalilta kerkeän. Keskityn pääsääntöisesti jigikalastukseen sen eri muodoissa kohdekaloina kuha ja ahven. Jäämerenkalastus on myös yksi intohimoistani ja pyrin siellä reissussa käymään "sen ison" perässä ainakin kerran vuodessa. Tein vuoden vaihteessa myös uudenvuoden lupauksen kalastukseen liittyen. Lupasin, että pyrin laajentamaan tietämystäni kaloista ja kalastuksesta sekä sen eri muodoista. Näin ollen aloin myös tänä vuonna harjoitela perhokalastusta, jossa päätavoitteena on pohjoisen raudut. Pääpaino kalastuksessa tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan jigihommissa, mutta pyrin raportoimaan kaikenkaikkisesta edistymisestäni kalastuksen maailmassa.
Kalastuspaikkani ovat tietysti salaistakin salaisempia, mutta pääsääntöisesti sijoitun urbaani/city-kalastaessani Tampereen Pyhäjärvelle lähinnä Ratinan suuntaan ja veneestä tapahtuva kalastus sijoittuu Roineelle, Rautavedelle ja Keurusselälle. Painotus on Pirkanmaan alueella, mutta joka vuosi myös jossain uusissakin paikoissa tulee käytyä.
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
Aloitan nyt uudestaan alusta tämän blogin kirjoittamisen kun viime vuonna se tyssäsi täydelliseen ajanpuutteeseen, joten ei muuta kuin uuteen nousuun.
Kerron aluksi hieman itsestäni: Olen -92 syntynyt tamperelainen mies, jolla on kalastusvuosia takana vaahtosammuttimen kokoisesta asti. Kalassa pyrin käymään aina kun vain koululta, töiltä, jalkapallolta ja futsalilta kerkeän. Keskityn pääsääntöisesti jigikalastukseen sen eri muodoissa kohdekaloina kuha ja ahven. Jäämerenkalastus on myös yksi intohimoistani ja pyrin siellä reissussa käymään "sen ison" perässä ainakin kerran vuodessa. Tein vuoden vaihteessa myös uudenvuoden lupauksen kalastukseen liittyen. Lupasin, että pyrin laajentamaan tietämystäni kaloista ja kalastuksesta sekä sen eri muodoista. Näin ollen aloin myös tänä vuonna harjoitela perhokalastusta, jossa päätavoitteena on pohjoisen raudut. Pääpaino kalastuksessa tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan jigihommissa, mutta pyrin raportoimaan kaikenkaikkisesta edistymisestäni kalastuksen maailmassa.
Kalastuspaikkani ovat tietysti salaistakin salaisempia, mutta pääsääntöisesti sijoitun urbaani/city-kalastaessani Tampereen Pyhäjärvelle lähinnä Ratinan suuntaan ja veneestä tapahtuva kalastus sijoittuu Roineelle, Rautavedelle ja Keurusselälle. Painotus on Pirkanmaan alueella, mutta joka vuosi myös jossain uusissakin paikoissa tulee käytyä.
Kalaa kannattaa kalastaa vaikkei saisikaan.
-JP
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)